Seurakunnan tiistaiseura tarvitsee apua ruoanlaitossa ja tarjoilussa jumalanpalvelusten yhteydessä. Taatusti mukavaa talkoohenkeä! Onko sinulla piilossa hyvä ruokaohje? Oletko uusi tähtikokkimme? Tiistaiseura saa suuremmat suosionosoitukset kuin kuoro! Ilmoita kiinnostuksestasi auttaa osoitteeseen info(at)ortodox-finsk.se

Pyhän Sergein ja Hermannin veljeskunta lähettää torstaisin lyhyehkön saarnan, haastattelun tai keskustelun ortodoksisista teemoista. Löydät kanavan tästä.

Suomalaisen luterilaisen seurakunnan kirkkoherraa, Martti Paanasta, kiitettiin eläkkeelle jäämisen johdosta messun yhteydessä sunnuntaina 7. tammikuuta. Tukholman suomalaisten seurakuntien yhteistyö on kukoistanut isä Martin toimiessa kirkkoherrana, ja luovutimme hänelle lahjana pyhän Martinus Laupiaan nimikkoikonin, jonka Efti Papadopoulous Georlin oli maalannut erityisesti hänelle.

Yksi ortodoksisen kirkon keskeisistä toimituksista on katumuksen sakramentti tai synnintunnustus, rippi. Monissa ortodoksissa kirkoissa edellytetään, että jäsenet käyvät synnintunnustuksella ennen jokaista ehtoolliseen osallistumista. Suomessa piispainkokous on kuitenkin antanut ohjeen, jonka mukaan säännöllisesti ehtoolliseen osallistuva voi käydä ehtoollisella osallistumatta joka kerta katumuksen sakramenttiin edellytyksellä, että on tähän saanut rippi-isän siunauksen.

Jos edellisestä kirkossa käynnistä tai ehtoolliseen osallistumisesta on kulunut pitempi aika, on kuitenkin paikallaan ripittäytyä ennen ehtoolliseen osallistumista, erityisesti paastojen aikana. Kerran synnintunnustuksella kadutut synnit palavat pois, tuhoutuvat, lakkaavat vaikuttamasta sielullisesti. Niitä ei enää pidä muistella, eikä niissä enää piehtaroida.

Ripittäytyä voi kaikille seurakunnassamme vieraileville papeille palvelustemme yhteydessä tai ympäri vuoden Tukholman katedraalimme papistolle.

Tukholman suomalainen ortodoksinen seurakunta on vastaanottanut p. Serafim Sarovilaisen reliikin.

Pyhäinjäännösta voi kunnioittaa kirkossamme, jossa se on sijoitettu Marja-Liisa Almin (kuvassa) maalaamaan pyhimystä kuvaavaan ikoniin.

Myös katedraalimme vastaanottaa pyhän Serafimin pyhäinjäännöksen. Reliikin luovuttaa siellä Korkeasti Pyhitetty Haminan piispa Sergei sunnuntaina 6. marraskuuta toimitettavan jumalallisen liturgian yhteydessä.

Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliittakunta on ottanut vastaan pyhän Nektarios Eginalaisen oikean käden. Hiippakunan piispa, KP arkkipiispa Kleopas otti vastaan pyhäinjäännöksen metropoliittakunnan katedraalissa toimitettavan jumalallisen liturgian yhteydessä.

Pyhäinjäännöksen sijoittaminen Tukholmaan on osoitus hänen pyhyytensä Konstantinopolin patriarkan sekä pyhän synodin arvostuksesta pohjoisen hiippakuntamme johtajuudesta ja kehityksestä.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti julisti Pentapoliksen metropoliitan ja Eginan ihmeidentekijän Nektarios Eginalaisen (1846-1920) pyhäksi vuonna 1961. Kirkko viettää pyhän muistoa 9. marraskuuta. Pyhä tunnetaan myös nimella Pyhä Nektarios Pentapolilainen.

Viron ruotsissa toimineen ortodoksisen seurakunnan protodiakoni Nikolai Arbus on rauhallisesti siirtynyt tuonilmaisiin.

– Isä Nikolai oli loistava liturgisti, muistelee Jukka Aminoff Ruotsin suomalaisesta seurakunnasta, joka toimitti palveluksensa monen vuoden ajan samassa kirkossa.

– Isä Nikolai toimitti aina osansa jumalanpalveluksissa kirkokansaan syvästi vaikuttavalla arvokkuudella ja juhlallisuudella.

Isä Nikolai eli 98 vuoden ikään. Ikuinen muisto!

Moskovan patriarkaatin Ruotsissa toimivan Pyhän Sergein seurakunnan kuulumista Ruotsin kristilliseen neuvostoon (SKR) sekä Ruotsin valtiontukien myöntämistä seurakunnalle kyseenalaistetaan. Syynä on Moskovan patriarkaatin jatkuva tuki venäläisille sotatoimille Ukrainassa. Katso SVT Uutisissa aiheesta puhuvan toimittajan ja kirkkoasiantuntijan Patrik Oksasen kommentti asiaan.

Ruotsin vanhin venäläinen Kristuksen kirkastumisen seurakunta puolestaan ei Venäjän vallankumouksesta lähtien ole kuulunut Moskovan patriarkaattiin. Tämä seurakunta toimii nykyään Bulgarian patriarkaatin alaisuudessa.

Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kiril on Kristus Vapahtajan katedraalissa pitäneessään saarnassa antanut julkisen tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja perusteli sodan tekoja väittämällä, että länsimaat ovat pakottaneet homoparaateja muihin maihin. Patriarkka sanoi, että Donetsin ja Luhanskin separatistit ovat jo vuosia olleet länsimaisten arvojen tuhon kohteena, mutta että he nyt “hylkäävät” nämä vastustaen niiden omaksumista.

Korkeasti Pyhitetty Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo tuomitsee julkisesti patriarkka Kirillin lausunnon, jossa patriarkka antoi tukensa Venäjän poliittiselle johdolle ja Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan.

– Olen todella pettynyt nähdessäni, että patriarkka Kirill ei vieläkään tuomitse tätä sotaa, vaan myötäilee Venäjän presidentti Putinin näkemyksiä ja tekee näistä valheista johtamansa kirkon opinkappaleita, arkkipiispa Leo sanoo julkaisemassaan tiedotteessa.

– Se oli täysin uskomaton ja sopimaton puhe – surullinen pohjanoteeraus, uskovien ihmisten tietoista harhaanjohtamista. Teologisesti se ei kestä lähempää tarkastelua lainkaan. Jokainen ihminen Jumalan ikonina ja jokaisen ihmisen luovuttamaton ihmisarvo ovat ortodoksisen etiikan perusteita, joilla ei voi tehdä poliittista kauppaa, sanoo Suomen ortodoksisen kirkon esipaimen arkkipiispa Leo.

– Suomen ortodoksisessa kirkossa jokaisella on seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta oikeus elää omana itsenään vailla pelkoa, toteaa arkkipiispa Leo.

Lue lisää täältä.

Ukrainalaiset kärsivät sodan jaloissa. Suomen ortodoksinen kirkko kannustaa meitä auttamaan heitä. Tehokkain tapa auttaa on tukea ammattimaisesti järjestettyä avustustyötä. Voit antaa apuasi joko Suomen ortodoksisen kirkon ja Filantropian kautta tällä linkillä tai Punaisen Ristin kautta täältä.

Korkeasti Pyhitetty metropoliitta Pavlos on siirtynyt tuonilmaisiin.

Pavlos Menevisoglou syntyi 27. marraskuuta 1935 Konstantinopolissa. Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 1956, suoritti teologian tutkinnon Kreikan Halkissa 1958, palveli ekumeenisen patriarkaatin virastossa Konstantinopolissa, nimitettiin ajan mittaan Pyhän synodin pääsihteeriksi ja vihittiin papiksi vuonna 1970.

Pavlos Menevisoglou vihittiin vuonna 1974 Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitaksi, johon Ruotsin suomalainen ortodoksinen seurakunta kanonisesti kuuluu. Hiippakunnan esipaimenen tehtävien lisäksi metropoliitta Pavlos oli tunnustettu kanoniseen oikeuteen keskittyvä tutkija. Hän väitteli teologian tohtoriksi Thessalonikissa sijaitsevassa Aristoteleen yliopistossa, ja hänellä oli myös oikeustieteen tohtorin arvo samasta yliopistosta.

Vuonna 2014 metropoliitta Pavlos vetäytyi piispan toimesta, ja hänta seurasi Ruotsin ja Skandinavian metropoliittana KP arkkipiispa Cleopas (Strongylis).

Metropoliitta Pavlos nukkui kuolonuneen 86 vuoden ikäisenä. Ikuinen muisto!

Ruotsin suomalainen ortodoksinen seurakunta on vastaanottanut p. Johannes Valamolaisen kontaktireliikin Suomesta. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti kanonisoi Valamon luostarin entisen igumenin vuonna 2018. Reliikkiä säilytetään Pyhän Nikolain kirkkossa kiinnitettynä Marja-Liisa Almin maalaamaan ikoniin, joka esittää myös kahta toista suomalaista pyhää, Uspenskin tuomiokirkon entistä kirkkoherraa p. Aleksanteri Hotovitskia ja p. Johannes Sonkajanrantalaista.

Pyhittäjäisä Johannes, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

Isä Bengt Pohjasen teofaniatervehdys Kristuksen kirkastumisen kirkosta Överkalixista. Katso lähetys täältä.

Pappismunkki Damaskinos toimii Xenofontoksen luostarissa Athos-vuorella. Podcastissaan ”Ortodoksisesta maailmasta”, jota voi kuunnella niin suomen- kuin ruotsinkielisenä, kertoo isä Damaskinos ortodoksisen kirkon hengellisestä perinteestä eri näkökulmista. Löydät isä Damaskinoksen podcastiin TÄSTÄ.

Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan kirkolliskokous on valinnut Valamon luostarin igumeenin, arkkimandriitta Sergein, piispaksi. Näin ollen kirkkokunnassamme on nyt neljä piispaa, Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja nyt valittu piispa Sergei.

Piispa Sergei, siviilinimeltään Yrjö Rajapolvi, valmistui Kuopion ortodoksisesta pappisseminaarista vuonna 1988. Vuonna 1990 hän valmistui ortodoksisen uskonnon aineenopettajaksi Joensuun yliopistosta.

Uusi esipaimenemme on ollut Valamon luostarin veljestön jäsen vuodesta 1990 ja sen igumeeni vuodesta 1997.

Axios, axios, axios!

Helli Penttonen, yksi seurakuntamme todellisista veteraaneista, on siirtynyt tuonilmaisiin. Helli Penttonen oli vuosikymmeniä aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, muun muassa seurakunnan kirkkokuorossa. KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo myönsi vuonna 2017 Helli Penttoselle Pyhän Karitsan ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin. Ikuinen muisto!

Lola Cedergren siirtyi kirkkaalla viikolla tuonilmaisiin. Lola Cedergren toimi monia vuosia seurakunnan neuvoston puheenjohtajana. Näissä yhteyksissä Lola oli Ruotsin suomalaisen seurakunnan itsestään selvä edustaja lukuisissa kirkollisissa ja ekumeenisissa yhteyksissä niin Ruotsissa kuin Suomessa.

Vuosina 2006-2009, seurakunnan perittyä virolaiselta ortodoksiselta seurakunnalta Pyhän Nikolaoksen kirkon vuokrasopimuksen, johti Lola kirkkotilan perusteellista remontoimista. Lähes kokopäiväisesti työskennellen hän organisoi kirkkotilan laajamittaisen korjauksen, minkä tavoitteena oli kulttuurisuojatun kirkon entisöiminen ja sen muuttaminen ortodoksiseksi temppeliksi alkuperäistä arkkitehtuuria samanaikaisesti kunnioittaen.

Tuodakseen esille ortodoksisen kirkon rikkaan kulttuuriperinnön työskenteli Lola seurakunnan toiminnan laajentamisen puolesta, mikä konkretisoitui huomioiduissa ikoninäyttelyissä ja monivuotisessa Ruotsin ikoniseuran toimintaan osallistumisessa.

Lola Cedergren oli myös keskeinen voima seurakunnan kirkkokuorossa. Kirkollisen kuorolaulun hän aloitti jo 1980-luvulla Tukholman venäläisessä kirkossa, ja hän jatkoi sen harjoittamista seurakunnassamme tämän vuoden kevääseen asti.

Ikuinen muisto!

Svenska Litteratursällskapet Suomessa on myöntänyt seurakuntamme aikaisemmalle kirkkoherralle, isä Mikael Sundkvistille, palkinnon ansioistaan ortodoksisten jumalanpalvelustekstien kääntämisestä kreikkalaisista alkuperäisteksteistä Ruotsin kielelle.

Ensimmäinen teksti joka julkaistiin uudella kännöksellä oli Johannes Krysostomoksen jumalallinen liturgia. Myös Basileios Suuren liturgia, aamu- ja ehtoopalvelus sekä vigilia kirkkovuoden vaihtuvine teksteineen on käännettu nykyruotsiksi.

Isä Mikael vastaanotti palkintonsa Runebergin päivän yhteydessä 5. helmikuuta.

Hänen pyhyytensä Konstantinopolin, Uuden Rooman, arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I kävi vierailulla Tukholmassa osallistuakseen hiippakuntamme, Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliittakunnan, 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Patriarkka Bartolomeos johti hiippakunnan katedraalissa Tukholmassa aamupalveluksen ja liturgian, joihin osallistui myös KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Seurakuntamme kuoro sai kunnian päättää liturgian laulamalla patriarkalle komean Ton despotinin kreikaksi ja suomeksi.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti kanonisoi 29. marraskuuta 2018 pappismunkki Johanneksen (1873-1958) ja uskonnonopettaja Johannes Karhapään (1884-1918). Johannes Valamolainen ja Johannes Karhapää ovat näin ollen Suomen ortodoksisen kirkon ensimmäiset ikiomat pyhät.

Pyhä Johannes Valamolainen tuli laajalti tunnetuksi rippi-isänä. Hänen kirjeenvaihtoansa useiden rippilastensa kanssa on julkaistu kirjamuodossa ja käännetty myös useille kielille. Johannes Valamolainen siirtyi tuonilmaisiin 5. kesäkuuta 1958 ja lepää Valamon luostarin hautausmaalla Heinävedellä.

Johannes Karhapää syntyi Sonkajanrannalla, tuli tunnetuksi sitoutumisestaan ​​ortodoksisen sivistystyön puolesta, mutta joutui herjauksen uhriksi Suomen kansallismielisessä lehdistössä, joka tuohon aikaan saattoi olla vihamielinen helposti venäläisyyteen yhdistettävään ortodoksisuuteen. Vuoden 1918 sisällissodan pyörteissä Johannes pidätettiin ja ammuttiin ilman minkäänlaista edeltävää oikeudenkäyntiä. Hänen ruumiinsa, jonka hänen leskensä onnistui löytämään vasta kuukausia teloituksesta, lepää tänään Ilomantsin hautausmaalla.

Kirkko muistaa Pyhän Johannes Valamolaisen muistoa 5. kesäkuuta ja Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen muistoa 8. maaliskuuta.

Pyhä Johannes Valamolainen ja Johannes Sonkajanrantalainen, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme!

Tammikuussa haastateltiin entistä kirkkoherraamme ja seurakunnassame usein vierailevaa isä Mikael Sundkvistia Suomen televisiossa. Monien suuresti arvostaman haastattelun voit nähdä linkillä: https://arenan.yle.fi/1-3798033

14 marraskuuta 1993 lähetti Ruotsin televisio liturgian Pyhän Georgioksen metropoliittakirkosta Tukholmassa. Liturgian toimitti silloinen kirkkoherramme, nykyään Helsingin Uspenskin katedraalin kirkkoherra Markku Salminen, ja seurakuntamme kuoroa johti Paula Löfgren. Torsten Kälvemark kommentoi. Liturgian voi nähdä Ruotsin television avoimesta arkistosta linkillä: https://www.oppetarkiv.se/video/1673692/gudstjanst-gudstjanst-ortodox-liturgi