CSG Logotype

Pääsiäisen jumalanpalvelukset

Pääsiäinen, juhlien juhla

Ortodokseille pääsiäinen on kirkkovuoden suurin tapahtuma ja juhlien juhla. Niin Venäjällä, Ukrainassa kuin Kreikassa tai Etiopiassa vuorottelevat juhlan järjestelyt ortodoksikodeissa Suuren viikon tunnelmallisten jumalanpalvelusten kanssa. Jumalanpalvelusten kautta kirkkokansa pääsee osallistumaan Kristuksen kärsimyshistoriaan ja sen kauttaa iloon Herran ylösnousemuksesta ja maailman pelastuksesta.

Suuri viikko
Palmusunnuntain jälkeistä viikkoa kutsutaan ortodoksikirkossa Suureksi viikoksi ja näin ollen viikonpäiviä suureksi maanantaiksi, suureksi tiistaiksi jne. Suuri viikko on pääsiäistä edeltävä viimeinen valmistusviikko. Ortodoksit ovat noudattaneet suurta ja pyhää paastoa neljäkymmentä päivää ennen palmusunnuntaita, jatkaen paastoamista pääsiäisyön juhlajumalanpalvelukseen saakka.

Pääsiäisjuhlaa lähestyttäessä jumalanpalvelusten sisältö ja tunnelma muuttuvat Suuren viikon aikana paastonajan hiljaisista luostarielämää muistuttavista pohdiskelevista palveluksista ja pääsiäisen tunnelma on aistittavissa. Vaatimattomat ääneen luetut tekstit antavat tilaa kuorolaululle ja hymnografia ilmaisee liturgisen elämän kahta eri näkökulmaa: voimakkaat tunteet esiintyvät teologisen henkisyyden rinnalla.

Suuri torstai
Suuren torstain iltana toimitettava Jumalanpalvelus on oikeastaan suuren perjantain aamupalvelus, sillä liturginen vuorokausi vaihtuu jo aattoiltana. Tätä sielukasta jumalanpalvelusta varten sijoitetaan Golgatan ristiä kuvaava risti keskelle kirkkosalia. Palveluksen aikana luetaan Kristuksen kaksitoista kärsimysevankeliumia ja lukujaksojen välissä kuoro laulaa veisuja, jotka tukevat luettua tekstiä. Kirkkokansa pitelee käsissään tuohuksia, kynttilöitä, joihin tuli sytytetään uudestaan ennen jokaista evankeliumitekstiä. Monet vievät kynttilän mukanaan kotiinsa ja käyttävät sitä lampukan sytyttämiseen ikonien eteen. Suuren torstain jumalanpalvelus kestään noin kolme tuntia.

“Viisaan ryövärin teit sinä mahdolliseksi samana päivänä astumaan paratiisiin, oi Herra. Valista myös minuakin ristilläsi ja pelasta minut…” (Suuren torstain eksapostillario)

Suuri perjantai
Suuren perjantain ehtoopalveluksessa, joka alkaa iltapäivällä, muistelemme Herran ristiltäottoa. Kirkkokansa pääsee osalliseksi siihen suruun ja lohduttomuuden tunteeseen, jonka alkuseurakuntalaiset kokivat Jeesuksen kuoleman hetkellä:
“Joosef Nikodeemuksen kanssa otettuaan Sinut, joka olet puettu valolla niinkuin vaatteella, alas ristinpuusta ja nähtyään Sinut kuolleena, alastomana, hautaamattomana, itki säälistä ja parkuen valitti: Voi minua, suloisin Jeesus! Äsken aurinko nähtyään Sinun ristinpuussa riippuvan peittyi pimeyteen ja maa pelosta vapisi, ja temppelin esirippu repesi kahtia…Kuinka osaan haudata Sinut, oi Jumalani?”

Jumalanpalvelus kestää noin puolitoista tuntia ja sen aikana kannetaan esiin Kristuksen hautaikoni, jossa Jeesus on kuvattu kuolleena haudassaan, joka asetetaan keskelle kirkkoa kuoron veisatessa:

“Kunniallinen Joosef, otettuaan puun päältä Sinun puhtaimman Ruumiisi, käärittyään puhtaaseen iinavaatteeseen ja peitettyään tuoksuvilla yrteillä, pani sen uuteen hautaan. Mirhaa tuoville naisille ilmestyi haudan luona enkeli ja huusi: Mirhavoiteet sopivat kuolleille, mutta Kristus on turmelukselle vieras.”

Ikonin kautta kirkkokansa osoittaa kunnioitustaan Jumalan vapaaehtoiselle uhrikuolemalle maailman edestä: he polvistuvat kumartaen ikonin eteen, suutelevat pyhää kuvaa ja evankeliumikirjaa joka on asetettu ikonin päälle. Myös papilta pyydetään siunaus suudellen hänen kättään, tällä eleellä osoitetaan kunnoitusta papin tehtävää ja apostolista jatkumoa kohtaan. Monet kävijät saapuvat kirkkoon päivän aikana synnintunnustukselle Herran haudan äärelle.

“Tulkaa, ylistäkäämme ikimuistettavaa Joosefia, joka auringon pimetessä tuli Pilatuksen eteen ja pyysi häneltä sen, joka on kaikkien Elämä: Anna minulle tämä koditon ihminen, jolla ei ollut, mihin päänsä olisi kallistanut; anna minulle tämä koditon, jonka Hänen Äitinsä näki ristissä riippuvan ja itkien huusi sekä äidin tuskalla valitti: Voi minua, Lapseni! Voi minua, Valoni! Voi rakastettu synnyttämäni! Se kävi nyt toteen, mitä Simeon oli temppelissä ennustanut: Miekka on käynyt sydämeni läpi!”

Illalla toimitetaan jumalanpalvelus jossa pääsemme salaperäisesti osallistumaan Kristuksen hautaukseen. Kynttilät käsissään seuraavat jumalanpalvelukseen osallistujat Kristuksen hautaikonia jota kannetaan hautakulkueessa ulos ja takaisin kirkkoon, joka symbolisoi pyhää hautaa Jerusalemissa. Kirkkokansa kunnioittaa hautaa, joka koristellaan kukilla joita kirkkokansa on tuonut mukanaan edellistä ja tätä palvelusta varten. Jumalanpalvelus, joka on teksteineen yksi ortodoksisen hymnografian koskettavimmista, kestää noin kaksi tuntia.

“Älä itke minua Äitini, nähdessäsi haudassa Poikasi, jonka olet kohdussasi siemenettömästi kantanut, sillä minä nousen ylös ja tulen kunniaani ja ollen Jumala lakkaamatta ylennän kunniassa ne, jotka Sinua uskolla ja rakkaudella ylistävät.”

Suuri lauantai
Suuren lauantain aamuna toimitetaan Basileios Suuren liturgia, joka on yksi niistä ehtoollisjumalanpalveluksista joita ortodoksikirkossa toimitetaan. Alkukirkossa juuri tätä liturgiaa pidettiin varsinaisena pääsiäisjumalanpalveluksena. Tätä perintöä kunnioitetaan ortodoksikirkossa yhä siten, että jumalanpalveluksen aikana vaihdetaan paastonajan mustat ja violetit kirkkotekstiilit pääsiäisen kullalla ja hopealla koristeltuihin punaisiin tai valkoisiin tekstiilehin.

Kristityn kirkon alkuaikoina oli myös tavallista että seurakunnan uudet jäsenet liitettiin kirkkoon tässä palveluksessa, valmistauduttuaan siihen opiskelemalla ja paastoten. Muistona tästä luetaan lauantain liturgiassa vielä tänäkin päivänä tekstikappaleita vanhasta testamentista. Jumalanpalveluksen pituus on riippuvainen siitä kuinka monta vanhatestamentillista tekstiä luetaan, mutta yleensä sen kesto on noin kaksi tuntia.

“Vaietkoon jokainen ihmisen liha ja seiskoon pelvolla…sillä kuningasten Kuningas ja herrain Herra tulee teurastettavaksi ja annettavaksi uskovaisille ruoaksi. Hänen edessänsä käyvät enkelein joukot kaiken hallituksen ja valtojen kanssa, monisilmäiset kerubit ja kuusisiipiset serafit, peittäen kasvonsa…”

Pääsiäisyön suuri jumalanpalvelus alkaa keskiyön palveluksella jossa Kristuksen hautaikoni kannetaan alttariin ja asetetaan alttaripöydälle. Seurakuntalaisia saapuu kirkkoon jo noin kello 21 auttamaan apostolien tekojen kirjan lukemisessa, jota jatketaan puoleen kahteentoista saakka joilloin pääsiäisyön suuri Jumalanpalvelus alkaa.

Jumalanpalveluksen alkaessa ikonostaasin ovet avataan ja ne pysyvät avoinna koko pääsiäisviikon ajan merkkinä siitä että Kristus on “uusi Adam”, joka uhrikuolemansa kauttaa avaa taivaan portit kadotetulle ihmiskunnalle, joka syntiinlankeemuksen yhteydessä heitettiin ulos paratiisista. Kirkkokansa odottaa kynttilät käsissään valoa, joka kynttilän liekkinä kannetaan esiin kirkkokansalle alttarista. Ristin- ja lyhtyjen kantajat, ikonien kantajat, papisto, kuorolaiset ja koko seurakunta kulkevat ulos kirkosta ristisaatossa niinkuin mirhantuojanaiset jotka muinoin menivät Kristuksen haudalle ja löysivät sen tyhjänä. Kukaan ei jää sisään pimeään kirkkoon joka kuvastaa tyhjää pyhää hautaa. Kun kirkon ovet jälleen avataan, on hauta tyhjä – hautakuvaa ei näy, kirkkosali loistaa valoisana ja pääsiäisen juhlaveisu lauletaan ensimmäisen kerran:

“Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi!”

Ja niin alkaa juhlien juhla, Herran pyhä pääsiäinen ja pääsiäisyön suuri jumalanpalvelus joka kestää noin puoli kolmeen saakka. Pääsiäisen juhlaveisua lauletaan kerta toisensa jälkeen useilla eri kielillä ja papisto tulee alttarista kirkkokansan keskelle ja julistaa: “Kristus nousi kuolleista!”, johon seurakunta vastaa “Totisesti nousi!”. Tätä toistetaan myös useilla kielillä: Hristos anesti! – Alithos anesti! (kreikaksi), Hristos Voskrese! – Voistino Voskrese! (venäjäksi), Kristus är uppstånden! – Sannerligen uppstånden! (ruotsiksi). Myös pääsiäisjuhlan evankeliumiteksti (Joh. 1:1-17) luetaan monikielisesti korostaen koko maailman vapautumista pahuuden ja turmeluksen voimasta, jonka Herran ylösnousemus on tehnyt kaikille mahdolliseksi.

Pääsiäisyönä laulettavan kanonin on kirjoittanut Pyhä Johannes Damaskolainen 700-luvulla. Pääsiäisyön saarnan kirjoitti Pyhä Johannes Krysostomos, joka 300-luvulla toimi Konstantinopolin arkkipiispana. Tämä saarna luetaan pääsiäisyönä kaikissa maailman ortodoksikirkoissa:

“Te, jotka paastositte, ja te, jotka ette paastonneet, riemuitkaa tänä päivänä…Pöytä on runsas, syökää ylenpalttisuudessa…Kuolema, missä on sinun otasi? Tuonela, missä on sinun voittosi? Kristus nousi kuolleista ja hävitti voimasi. Kristus nousi kuolleista ja pahuuden henget tuhoutuivat. Kristus nousi kuolleista ja elämä hallitsee. Kristus nousi kuolleista, eikä kukaan kuollut ole haudassa…”

Palveluksen aikana siunataan myös ruoka ja juoma jonka seurakuntalaiset ovat tuoneet kirkkoon nautittavaksi yhteisellä juhla-aterialla palveluksen jälkeen. Kun pyhä Ehtoollinen on jaettu ja palvelus on saatu päätökseen, antaa pappi jokaiselle läsnäolijalle kananmunan merkiksi ylösnousemuksen ihmeestä; elämän lahja ympäröi kaikkea elotonta. Kaikki antavat toisilleen poskisuudelman toisiaan tervehtien:

Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi!